Joku aika sitten olin myyjänä 50%/50% kokonaispalvelulla. Myyntipaikka oli aina kuin pommin jäljiltä. Jonkin verran tavaraa varastettiin. Henkilökunta ei mitä ilmeisimmin tunnistanut merkkibrändejä (kuten Odd Molly, Ril’s, Andiata, Pentik, Riihimäen lasi, Arabian hittituotteet) eikä kalliita materiaaleja (mm. kashmir, silkki, pellava) ja ne oli hinnoiteltu käsittämättömän alhaiseen pilkkahintaan (mm. merkkibrändien priimat silkkihameet 3,50€ ja 5€ vs. Lindex mekko 7,90€). Vai myytiinköhän merkkituotteet itse jossain muualla kalliimmalla – sitä en voi tietää. Toki hinnoittelu on ollut ostajien etu aarteiden löytymisessä – itseäni kyllä hieman kirpaisi. Nykyaikana luulisi olevan helppoa varmistaa tuotteiden tietoja netistä, jos merkki tai tuote on itselle vieras.

Muilta osin myyntijakso meni hyvin.

Kirpputorin pitäjää suosittelisin satsaamaan parempaan valaistukseen ja miettimään, saisiko myyntipöydät jotenkin paremmin esillepanoa palvelevaksi. Voihan tietty olla, että muutokset eivät motivoi, jos sama tienesti pöytävuokrista ja palvelusta tukee jo nykymallilla.

Pöydät ovat epäkäytännölliset ja ne sekä rekit ovat tupaten täynnä ja niin sekaisin, että on työlästä etsiä saati löytää mitään. Valaistus on liian hämärä. Paikalla voisi muuten olla potentiaalia, jos se olisi siisti ja valoisa.