Suomi vaurastuu kirpputoreilla – näin se tapahtuu
Maailmassa on enemmän tavaraa kuin koskaan. Kovin vähän on puhuttu, että myös työtöntä tavaraa on enemmän kuin koskaan. Taustalla on jatkuvasti halventunut tavarantuotanto, joka on johtanut ylikulutukseen ja kasvavaan määrään tavaraa kaapeissa ja mehumaijojen takana. Esimerkiksi globaali vaatetuotanto on Fashion Unitedin mukaan kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana 400 prosenttia ja vaatekaapeista 66 % osuus nukkuu vailla tulevaisuuden käyttöaikomusta.
Kaapeissa nukkuvan tavaran laittaminen liikkeelle vaurastuttaisi suomalaisia ja edistäisi Euroopan tavoitetta olla ensimmäinen hiilineutraali manner maailmassa vuoteen 2050 mennessä. Nukkuva tavara nimittäin menettää arvoaan ja sitoo pääomaa. Erityisen nopeasti arvo laskee elektroniikassa, mistä kertoo muun muassa Tori.fin data vuosien varrelta. Myös vaatteet katoavat melko nopeasti pois muodista.
Käännös kiertotalouteen vaurastuttaisi Suomea, sillä Suomi on tavarataloudessa kuin saari – pitkän matkan päässä maailman tavaratehtaista. Ostaessamme uuden, usein EU-alueen ulkopuolella valmistetun tuotteen, pääomaa vuotaa ulkomaille. Kun sen sijaan ostamme käytetyn tuotteen vaikkapa paikalliselta kirpputorilta, raha jää kokonaan Suomen talouteen. Second hand -liiketoiminnan kotimaisuusaste on käytännössä 100 %, koska arvonlisä jää käytettyjä tuotteita myyvien ihmisten “jälleenmyyntituloina”, kirpputorien työntekijöiden palkkoina ja kirpputorien voittoina Suomen talouteen.
Second hand -kaupan todellisia taloudellisia vaikutuksia on vaikea tutkia taloustieteen menetelmin, sillä tavarataloudella on tilastointiongelma. Toisin kuin auto ja asunto, tavarat katoavat tilastoista samalla kun ne myydään kaupasta ulos. Jos kotitalouden tavaroiden arvo tilastoitaisiin, se olisi varmasti kymmeniä miljardeja euroja.
Joskus kuulee, että kiertotalouden kasvu on uhka yrityksille ja kansantalouden kasvulle. Tämä ei yksiselitteisesti pidä paikkaansa, koska second hand -liiketoiminta on palvelutaloutta ja samalla syntyy tuloja käytettyjä tuotteita myyville kuluttajille. Myös Suomen kauppatase, eli tuonnin ja viennin välinen suhde, oikaistuu kun käyttötavaroita ei tarvitse tuoda ulkomailta, vaan tavara kiertää Suomen sisällä. Samalla kasvaa kuluttajien ostovoima, kun laadukas käytetty tuote on saatavilla edullisemmin.
Kirpputoriliiketoiminnan kasvu olisi ehkä nopein keino vaurastuttaa Suomea ja estää pääoman valumista kansantaloudestamme ulos. Nyt tämä näkökulma loistaa poissaolollaan sekä talousmediassa että laajemmin yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Artikkelin on kirjoittanut Timo Huhtamäki, Emmy Clothing Companyn Oy:n toimitusjohtaja ja EU:n ilmastolähettiläs.
